Enimmäkseen mua harmittaa se, etten voi luottaa hyviksi todettuihin varusteluihin. Verkassa Söpö oli tosi hyvän tuntuinen ja otti tosi hyviä pätkiä korvat auki! Ajattelin etten laita korvia ollenkaan kiinni kun mentiin niin hyvin, se koituikin sitten kohtaloksemme. Siitä lisää kohta..
Lauantaina ajettiin ponien luo, päästettiin ne laitumelle, ja alettiin laittamaan kamoja kasaan. Iskä laittoi trailerin autoon kiinni, jonka jälkeen käytiin niittämässä poneille vihreää mukaan. Otettiin noppis pois laitumelta, ja lastattiin se. Iskä lähti viemään sitä kotiin, kun me sillä aikaa letiteltiin poneja.
Letitettiin harjat näin ylös ettei ne kuumenna kaulaa enempää mitä aurinko. Kuitenkin semmoiset +30 astetta koko päivän.
 |
| Pamela ei ymmärrä miksi ruokaa pitää laittaa päähän... |
Forssassa mentiin ekaksi hakemaan voilokit, jonka jälkeen ponit ulos ja valjaita päälle. Verryteltiin kierros radalla, ja pari kierrosta vielä hiittisuoralla. Ajattelin ettei enää kannata mennä radalle kun on kuitenkin niin kuuma päivä.
Startin aika koitti, ja voltissa Söpö oli ihan hermona! Kun piti lähteä, sille tuli kakkahätä, ja melkein pysähtyi, mutta ei sittenkään. Alkusuora pelkkää laukkaa pätkissä, ja yksi melkein pysähdys. Sen jälkeen kun kaikki oli menyt ohi, saatiin ravi kuntoon, ja sitten edettiinkin suht kovaa vauhtia, mutta kuitenkin ketään tavoittamatta.
Pamelalla juoksua sotkivat pienet laukkahypähdykset, tiedä sitten vaivasiko sitä iso maha, kuuma sää, koko laput, vai joku muu? Mutta loppusuoralla se alkoi juosta kuulemma kunnolla, mutta siinä vaiheessa ei ollut enää järkeä yrittää ketään kiinni. Julia himmaili sitten loppusuoran, ettei ennätys parantuisi huonosta suorituksesta.
Tulokset nähtyämme oltiin kuitenkin aika yllättyneitä, että Pamela meni alle 3.20! Ehkä siellä sittenkin piilee pieni ravurinalku, joka ei ole päässyt vielä kuoriutumaan. Pamelalla kuitenkin vauhdit ovat ihan eriluokkaa kisoissa, kuin hiitillä tai kotona.
Mentiin startin jälkeen vielä suihkuttamaan ponit viileällä vedellä, jonka jälkeen suoraan koppiin. Vietiin ponit Forssasta suoraan kotiin, jossa ne olivat yön. Seuraavana päivänä lähdettiin taas kuskaamaan niitä laitumelle.
Toissapäivänä löin Noppikselle kengän jalkaan, ja mentiin sen ja Söpön kanssa reilun 10 km lenkille vesisateessa. Laitoin Söpölle huput päähän, ettei pelästyisi mahdollisten ohittavien autojen renkaista tulevaa suhinaa. Talutin Noppiksen hiekkatielle asti ja äiti ajoi Söpöllä perästä. Hyppäsin Noppiksen selkään, ja alettiin ravailemaan. Otettiin välillä aina vähän nopeampia pätkiä, jolloin minä laukkasin edellä, ja Söpö tuli todella kovaa, ja hyvää ravia perästä. Ilman yhdenyhtäkään laukkaa! Kyllä se vaatii aina ne korvat kiinni starteissa, niin ravi on paljon varmempaa, eikä laukkoja näy!
Eilen oli tosi hyytävä tuuli ja kylmä vesisade. Noppis ja Söpö olivat ihan kylmissään, ja tärisivät. Pamelalla ei ollut mitään hätää, kiitos paksun rasvakerroksen... Heitin niille kahdelle takit päälle, vähän kuivaa heinää ja suljin ne talliin. Sitten olikin Pamelan vuoro lähteä vesisateeseen juoksemaan. Äiti tuli pyörällä mukaan ja hupsista, eivät meinanneet pysyä perässä, kun Pamela juoksi niin kovaa! En olisi ikinä uskonut, kun mennään yksin lenkille (ilman heppakaveria), että siitä irtoaisi tuollainen vauhti ja eteenpäinpyrkimys! Sitä samaa oli vielä koko matka!
Välillä puskissa näkyi jotain pelottavaa, jonka takia piti kiemurrella, hidastella ja katsoa joka mutka todella tarkasti. Tämäkin vaihe meni ohi viimeistään siinä vaiheessa, kun käännyttiin takaisin päin. Silloin vauhti oli vielä kovempi! Viimeisessä risteyksessä poni otti ison laukkahypyn ja pukitti, jonka jälkeen mentiin mutama askel todella kovaa laukkaa, ja taas kovaa ravia. Päästiin kuitenkin turvallisesti takaisin.
